Kansalaisjärjestöistä käytetään yleisesti käsitettä kolmas sektori, jota määritellään muun muassa sanoilla ei-voittoa tavoitteleva kansalaistoiminta ja vapaaehtoisuus.
Järjestöillä on Suomessa pitkät perinteet kansallisen turvallisuustyön tukena. Noin kolmasosa suomalaisista ottaa edelleen osaa järjestötoimintaan, mutta viime aikoina huolta on aiheuttanut erityisesti se, että ihmisten ajasta kilpailevat monet muutkin asiat kuin vapaaehtoistyö.
Kolmannen sektorin rooli nähdään merkittävänä muun muassa etsintä- ja pelastustoiminnassa, lento- ja meripelastustoiminnassa, väestönsuojelussa ja palokuntatoiminnassa, vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa, ensiaputoiminnan järjestämisessä sekä henkisessä tuessa.