Tähän osioon on koottu vapaaehtoistoimijoita ja kolmatta sektoria koskevia lausuntoja eri tasoisista pelastustoimintaan liittyvistä päätöksistä, strategioista, selvityksistä ja selonteoista.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017
”Kokonaisturvallisuus on aiemmista määritelmistään kehittynyt ensisijaisesti yhteistoimintamalliksi, jossa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa sekä suunnittelevat, harjoittelevat ja toimivat yhdessä. Yhteistoimintamalli kattaa kaikki relevantit toimijat kansalaisesta viranomaiseen. Yhteistyön perustana ovat lakisääteiset tehtävät, yhteistyösopimukset ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia.”
Järjestöillä on merkittävä rooli onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Järjestöt tuottavat palveluja, koordinoivat vapaaehtoisten osallistumista viranomaisia tukevaan toimintaan ja ylläpitävät esimerkiksi valmiustoimintaan liittyvää erityisosaamista. Järjestöt kanavoivat, johtavat ja koordinoivat myös järjestöihin kuulumattomien kansalaisten auttamishalun erilaisiin auttamistehtäviin. (YTS 2017)
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa lähdetään olettamuksesta että eri hallinnonalojen viranomaiset huomioivat järjestöjen voimavarat ja valmiuden myös alueellisella ja paikallisella tasolla ja että järjestöjen roolista ja tehtävistä varautumisessa sovitaan ennakkoon (YTS 2017).
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista strategisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle 2022
Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia ja muita uhkia vastaavan laadukkaan ja kustannusvaikuttavan pelastustoimen järjestämiselle siten, että käytettävissä olevilla voimavaroilla pystytään huolehtimaan pelastuslain mukaisten palvelujen järjestämisestä.
Tavoite 2: Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa.
”Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on huomioitu osana pelastustoimen palvelujärjestelmää. Nuoriso-osastojen aktiivinen toiminta on merkittävä tekijä tulevaisuuden hälytysosastojen toiminnan varmistamisessa.”
”Yhteistoiminta hyvinvointialueiden, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa on tavoitteellista.”
Kansallinen riskiarvio 2023, Sisäinen turvallisuus | Sisäministeriön julkaisuja 2023:4
Kansallisessa riskiarviossa on tunnistettu useita häiriötilanteita ja uhkamalleja, jotka täysimääräisesti toteutuneina edellyttäisivät myös järjestöjen osallistumista auttamistoimiin.
Kuva: Uhkamallit ja häiriötilanteet (Sisäministeriö, 2023).
”Sähkön saanti saattaa keskeytyä monista syistä. Laajamittaiset ja pitkäkestoiset sähkön saannin alueelliset keskeytykset Suomessa ovat viime vuosina johtuneet poikkeuksetta myrskyn ja tykkylumen sähköjohtojen päälle kaatamista puista.”
”Vakava vedenjakeluhäiriö tai veden laadun aiheuttama terveysvaara voivat johtua joko luonnonilmiöistä tai ihmisen toiminnasta. Luonnonilmiöiden aiheuttamia häiriöitä ovat esimerkiksi rankkasateet, tulvat ja myrskyt.”
”Samanaikaisten laajojen maastopalotilanteiden hallintaan saaminen, sammuttaminen sekä jälkitorjuntatyöt saattavat kestää pitkään, jopa viikkoja. Pahimmillaan tilanteen vaikutukset voivat ketjuuntua ja kertautua, jos esimerkiksi palon leviäminen uhkaa kriittistä infrastruktuuria ja sen toimintaa tai jos esimerkiksi palon leviäminen tai siitä aiheutuvat savuhaitat ulottuvat asutusalueelle aiheuttaen ihmisille terveyshaittoja ja evakuointitarpeen. Laajoilla evakuoinneilla olisi myös vakavia sosiaalisia vaikutuksia.”
”Itämeri on merialue, jossa liikennöi merkittävä määrä alusliikennettä ympäri vuoden. väylät sekä pimeät ja talviset olosuhteet asettavat haasteita navigoinnille ja lisäävät merellisen onnettomuuden uhkaa.”
”Pahimmassa arvioidussa skenaariossa on osallisina kaksi alusta, joista ainakin toinen on suuri matkustaja-alus. Toinen aluksista voi olla vaarallisia aineita kuljettava alus ja toinen suuri matkustaja-alus. Evakuoitavien kokonaismäärä voi olla 6 000 henkeä.”
”Suuren ympäristövahingon jälkitoimet voivat kestää kuukausia tai jopa vuosia. Pilaantuneen ympäristön puhdistaminen ja ennallistaminen asettavat käytettävissä olevat voimavarat koetukselle. Esimerkiksi jätteenkäsittely vaatii suuria välivarastointi- ja säilytysalueita.”
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:48.
”Vakavat ja laajat häiriöt ovat Suomeen, sen väestöön tai johonkin alueeseen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta ja muilta toimijoilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta. Ne ovat harvinaisia, mutta toteutuessaan aiheuttavat mittavia inhimillisiä, taloudellisia tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja. Selkeimmin sisäisen turvallisuuden vakavia ja laajoja häiriöitä ovat ihmisen tai luonnon aiheuttama merellinen tai alueellinen suuronnettomuus, isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä, laajamittainen maahantulo, vaikuttaminen kriittiseen infrastruktuuriin ja terroristinen isku. Niin näihin kuin muihin laajoihin uhkatilanteisiin varaudutaan suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukaisesti viranomaisten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyönä.”
”Merelliset onnettomuudet sekä lentopelastustoiminta metsä- ja maastopaloissa hoidetaan saumattomasti pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten sekä kolmannen sektorin operatiivisena yhteistyönä.”
”Kolmannen sektorin toimijoita hyödynnetään nykyistä enemmän viranomaisten tukena ja koordinaatiossa normaaliolojen lisäksi häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikaisessa toiminnassa, esimerkkeinä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö jäsenjärjestöineen, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja Suomen Punaisen Ristin toiminta”.
Jalava Janne, Harri Raisio, Teija Norri-Sederholm, Henri Lahtinen ja Alisa Puustinen (2017): Kolmas sektori viranomaisten turvallisuustoiminnan tukena. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 76/2017.
Eräitä nostoja selvityksestä:
”Pelastustoimen tehtävissä ja pelastuslain mukaisessa pelastustoiminnassa voidaan käyttää palokuntien lisäksi muita yhdistyksiä ja yhteisöjä, kuten meri- ja järvipelastusyhdistyksiä ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatioita kunkin yhteisön oman koulutusjärjestelmän tuottaman pätevyyden perusteella määräytyvissä tehtävissä.” (Jalava ym. 2017, 87)
”Alueellisia eroja järjestöjen näkökulmasta yhteistyössä viranomaisten kanssa on selvästi havaittavissa. Usein järjestöjen ja viranomaisten yhteistyö perustuu toimiviin henkilösuhteisiin.” (Jalava ym. 2017, 77)
”Poliisin kanssa tehtyyn sopimukseen järjestöissä ollaan tyytyväisiä, samankaltaista yhtenäistä sopimusstruktuuria kaivataan myös pelastuspuolelle.” (Jalava ym. 2017, 77)
”Harjoittelu on järjestöjen näkökulmasta toimivan viranomaisyhteistyön, mutta myös järjestöjen välisen yhteistyön, elinehto.” (Jalava ym. 2017, 77)
”Selkeä haaste järjestöille on yhteistyön henkilöityminen, joka näkyy myös viestinnässä. Henkilövaihdosten myötä tiedon siirto katkeaa tai ainakin heikkenee huomattavasti.” (Jalava ym. 2017, 78)
”Pelastustoimen näkökulmasta sopimuspalokuntien toimintaa ei lasketa, ainakaan säännönmukaisesti, kolmannen sektorin toiminnaksi, sillä niillä on niin tiivis ja sopimuksellinen yhteys pelastustoimen järjestelmään.” (Jalava ym. 2017, 87)
”Varsinaisia kolmannen sektorin toimijoita, joita pelastuslaitos käytännön toimissaan hyödyntää, on varsin vähän. Potentiaalisia kolmannen sektorin toimijoita olisi pelastustoimen virkamiesten näkemyksen nykyistä enemmän.” (Jalava ym. 2017, 88)
”Kolmas sektori on pelastuslaitosten tukena laajamittaisissa häiriötilanteissa vaihtelevasti. Pe-lastuslaitoksilla on toisistaan poikkeavat tavat toimia järjestöjen kanssa. Osa niistä on aktiivisempia niin yhteisten harjoitusten kuin myös laadittujen yhteistoimintasopimusten suhteen.” (Jalava ym. 2017, 88)
”..pelastuslaitokset ovat yrittäneet aktivoida kolmannen sektorin toimi-joita mukaan erilaisiin harjoituksiin ja erityisesti valmiusharjoituksiin varsin huonolla menestyksellä. Tämän takia pelastustoimen viranomaiset näkevät yhteistoiminnassa pelastuslaitosten ja järjestöjen välillä paljon kehittämisen varaa.” (Jalava ym. 2017, 88)
”Pelastustoimen virkamiehet ovat sitä mieltä, että kolmannen sektorin toimijoiden kanssa olisi tehtävä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä. Kolmas sektori olisi erityisen tärkeä voimavara pelastustoimelle muun muassa öljyntorjunnassa, pitkäkestoisissa häiriötilanteissa ja henkisessä huollossa.” (Jalava ym. 2017, 89)
”Ne laitokset, missä sopimukset on tehty Vapepan kanssa ovat luonnollisesti sopimusten kautta määritelleet paikallisten hälytysryhmien velvoitteet ja näin myös yhteystiedot on kirjattu tarkemmin ylös.” (Jalava ym. 2017, 90)
”Pelastuslaitosten tilannekeskuksissa pidetään tyypillisesti rekisteriä erilaisista toimijoista, myös kolmannesta sektorista. Mutta käytännössä näitä rekistereitä on hyödynnetty satunnaisesti eivätkä ne sisällä kattavaa informaatiota alueen kolmannen sektorin turvallisuustoimijoista.” (Jalava ym. 2017, 90)
Turvallisuuskomitean sihteeristö:
”Sihteeristö ei nähdä suuria lainsäädännöllisiä tai eettisiä esteitä viranomaisten ja järjestöjen väliselle yhteistyölle.” (Jalava ym. 2017, 98)
”Haasteet viranomaisten ja järjestöjen välisessä yhteistyössä liittyvät asenteisiin. Komitean sihteeristössä korostetaan sitä, että järjestöt pysyvät motivoituneina turvallisuustyölle, mikäli niitä osataan viranomaisten toimesta käyttää oikealla tavalla.” (Jalava ym. 2017, 98)
Hatakka Ilona (2014): Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin. Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK julkaisuja. Tammerprint Oy, Tampere 2014.
”Vaikka vapaaehtoisten merkitys tunnustettiin tämänkin tutkimuksen aineistossa lähes poikkeuksetta, vapaaehtoisten käyttö viranomaisia tukevissa tehtävissä ei edelleenkään konkretisoidu kaikilta osin alueellisella ja/tai paikallisella tasolla.” (Hatakka 2012, 86)
”Toisaalta vapaaehtoisten käyttöä rajoittaa myös se, että tarvittavan vapaaehtoisresurssin saatavuutta ja toiminnallista tavoitetasoa ei ole tänä päivänä määritelty.” 86
”Vapaaehtoisresurssi nähtiin tärkeänä, mutta yhteistoiminnasta ei välttämättä ollut ollenkaan kokemuksia. Järjestöt eivät näkyneet sosiaali- ja terveyden toimialaa lukuun ottamatta kuntien varautumisessa juuri lainkaan.” 87
”Tutkimuksen perusteella jäikin epäselväksi, kuka vapaaehtoisresurssin käyttöä ja saatavuutta seuraa.” 88
Suositukset:
”Vapaaehtoisresursseja käyttävät viranomaiset tunnistavat ja tunnustavat vapaaehtoisten roolin suunnitteluasiakirjoissaan, toimintaohjeissaan ja viestinnässään. Lisäksi vapaaehtoisresurssi huomioidaan hallinnonalojen strategisessa suunnittelussa sekä lainsäädäntötyössä.” 97
”Pelastuspalvelujärjestöt yhdessä vapaaehtoisia käyttävien viranomaisten sekä Kuntaliiton kanssa määrittelevät ja sen kautta standardisoivat hälytystoiminnassa käytettävät toimijaresurssit (kuten muodostelmat, yksiköt ja ryhmät).” 99 ”Pelastuspalvelujärjestöt kehittävät ja pilotoivat toimintamallin työssäkäynnin ja hälytystoiminnan yhteensovittamiseen huomioiden rekrytoinnin, koulutuksen ja integroitumisen järjestöjen toimintaan, ja levittävät pilotoinnin kokemuksia ja tuloksia laajasti viranomaisille ja työnantajille.” 100