Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on varautumisen, onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastusalan asiantuntijajärjestö. SPEK tuottaa tietoa erilaisissa tutkimushankkeissa, kehittää asumisen ja arjen turvallisuutta, järjestää turvallisuuskoulutusta sekä tukee palokuntia ja muita turvallisuusalan vapaaehtoisia. SPEKin tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä yhteiskunta, jossa ihmiset ja erilaiset yhteisöt osaavat ehkäistä onnettomuuksia, varautua niihin sekä toimia niissä oikein.
SPEKin työkaluja palokuntien toiminnan tueksi
Palokunnat ovat keskeinen osa yhteiskunnan turvallisuutta. Vapaaehtoiset palokunnat eli sopimuspalokunnat huolehtivat yhdessä pelastuslaitosten kanssa onnettomuuksien ehkäisemisestä ja vahinkojen rajoittamisesta. Lisäksi palokunnat tarjoavat hyödyllistä ja monipuolista harrastustoimintaa kaiken ikäisille.
SPEKin palokuntapalvelut tuottaa sopimuspalokuntien käyttöön työkaluja ja materiaaleja, joiden tavoitteena on palokuntatoiminnan kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Palokuntatoiminnan ajankohtaiset uutiset, tapahtumat ja materiaalit löydät palokuntaan.fi-sivustolta.
SPEKin vapaaehtoistoimintaan liittyviä hankkeita
Maaliskuussa 2025 käynnistyy kolmivuotinen hanke CREWS – Enhancing capacities in disaster risk reduction by facilitating public-civil cooperation. Hanke on EU:n INTERREG Europe- ohjelman rahoittama. Hankkeessa kehitetään yhteistoimintamalli kriisinhallintaan viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välille sisältäen digitaalisen työkalun resurssinhallintaan ja koulutusohjelman yhteistoimintamallin ja digitaalisen työkalun käyttämiseksi. Yhteistyömallia ja digitaalista työkalua testataan sään ääri-ilmiön ja sotilaallisen kriisitilanteen skenaarioissa. Yhteistyömallin ja digitaalisen työkalun levittämiseksi toteutetaan viranomaisille, vapaaehtoisorganisaatioille ja oppilaitoksille suunnattu koulutusohjelma. Hanketta toteuttaa 13 kumppania Itämeren alueelta, ml. yliopistoja, viranomaisia ja vapaaehtoisorganisaatioita. Lisäksi hanketta on toteuttamassa 26 yhteistyöorganisaatiota.
Palokuntatoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arviointi -hankkeen tehtävänä oli arvioida palokuntatoiminnan kustannusvaikutuksia ja tunnistaa niitä tekijöitä, joilla palokuntatoimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa vaikuttavammaksi. Palokuntatoiminnan voidaan raportin mukaan arvioida tuottavan eri sidosryhmille yhteiskunnallista arvoa vuosittain noin 1,25 miljardia euroa. Keskeiset taloudelliset hyödyt muodostuvat pelastettujen ihmishenkien arvosta sekä pelastetun omaisuuden arvosta.
- Tutustu: Palokuntatoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arviointi (pdf).
- Lue: Vapaaehtoiset palokunnat tuottavat yhteiskunnalle hyötyä 1,25 miljardia euroa vuosittain.
SPEKin vetämä Baltic Youth for Resilient Society – BYFORES -hanke käynnistyi lokakuussa 2022. Hankkeen tavoitteena on parantaa ihmisen ja luonnon aiheuttamiin katastrofeihin varautumista vahvistamalla nuorisojärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä. Hankkeessa järjestettiin järjestöille ja viranomaisille työpaja yhteistyön tiivistämiseksi häiriötilanteissa ja kansalaisten kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi, kansainvälinen konferenssi sekä nuorille työpaja resilienssin vahvistamisesta nuorten lähiympäristöissä. Hankkeen rahoittaa The Council of the Baltic Sea States (CBSS) Project Support Facility (PSF).
BYFORES-hanke toteutetaan yhteistyössä Itämeren valtioiden neuvoston sihteeristön vetämän VOALA-hankkeen, Volunteers and Local Authorities – Baltic Sea Region Network, kanssa. SPEK päivittää hankekumppanien kanssa suositukset vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyöstä ja parhaista käytännöistä, vapaaehtoisten roolista ja tehtävistä Itämeren alueella sekä edistää Itämeren maiden neuvoston yhteyteen perustetun vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyöryhmän toiminnan vakiinnuttamista. Hankkeet toteutetaan 1.10.2022–29.2.2024.
Vapaaehtoiskentän suorituskyvyn kehittäminen -osahankkeessa (2022) selvitettiin, miten vapaaehtoisten (pelastuspalvelujärjestöt, varautumisen järjestöt) suorituskyky vastaa pelastuslaitoksen tarvetta ja miten suorituskykyä tulisi kehittää pelastustoimen tarpeiden näkökulmasta. Hankkeessa laadittiin häiriötilanteiden toimintakortteja vapaaehtoisten ja pelastuslaitoksen yhteistyön edistämiseksi.
Situational Picture of Volunteerism for Societal Resilience in the Baltic Sea Region – Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Itämeren alueella (2021) osoitti, että vapaaehtoisten osallistumisessa pelastustoimintaan on vielä paljon kehitettävää Itämeren alueen maissa. Joissakin maissa rakenteet, kuten lait, viranomaisten suunnitelmat ja vapaaehtoisten koordinointi ovat puutteellisia. Lisäksi vapaaehtoisten rekrytoinnin ja sitouttamisen ongelmat ovat yleisiä. Monien vapaaehtoisjärjestöjen taloudelliset resurssit eivät myöskään ole riittävät pelastustoimintaan.
- Lue lisää: Pelastusalan vapaaehtoistoiminnassa on paljon kehitettävää Itämeren maissa.
- Hankkeen loppuraportti: ReSit – Situational Picture of Volunteerism for Societal Resilience in the Baltic Sea Region.
Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö -tutkimus (2020) pureutui erityisesti yhteistyön toimivuuteen laajoissa häiriötilanteissa. Tutkimus kartoitti myös pelastusalan viranomaisten ja vapaaehtoisten arjen yhteistyön ja sen koordinoinnin kehittämiskohtia. Tutkimus perustui vapaaehtoisten ja viranomaisten edustajien haastattelujen ja kolmen valtakunnallisen kyselyn analyysiin.
Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat halukkaita osallistumaan niin yksittäisille hälytystehtäville, ennaltaehkäisevään työhön, jälkitorjuntaan sekä laajoihin, pidempikestoisempiin häiriötilanteisiin. Vapaaehtoisten osallistamisella on merkitystä paitsi auttamisketjun eheyden ja kansalaisten avun saannin kannalta, myös vapaaehtoisten motivaation ylläpitämisen kannalta; osallisuus tehtävillä, varsinkin hälytystehtävillä, lisää motivaatiota ja vähäinen käyttö puolestaan laskee sitä. Sekä vapaaehtoisten että viranomaisten mukaan yhteistyössä on kuitenkin tärkeää kehittää muutakin kuin hälytystoimintaa eli myös yhteistä harjoittelua ja kouluttautumista tulisi lisätä.
Vaikka viranomaiset ovat pääosin tyytyväisiä vapaaehtoisilta saamaansa tukeen, etenkin laajoihin häiriötilanteisiin tulisi varautua yhdessä aiempaa paremmin. Parannettavaa olisi laajoihin häiriötilanteisiin liittyvissä tukitehtävissä, häiriötilanteisiin liittyvässä tiedonkeruussa ja tiedottamisessa ja yksittäisten kansalaisten pikakouluttamisessa häiriötilanteiden varalle. Moni vapaaehtoisista ja viranomaisista katsoi, että yksittäisten kansalaisten osallistamista tehtäville tulisi suunnitella aiempaa paremmin. Myös yhteistyökäytäntöjä ja yhteistyön välineitä kuten tietojärjestelmiä tulisi kehittää.
Miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää -tutkimus (2017) kartoitti palokunnan toiminnan aloittamista ja lopettamista koskevia syitä ja tarkasteli ilmiötä kolmannen sektorin roolien kautta: miten toiminta kytkeytyy yhdistystoiminnan sosiaaliseen pääomaan, palokuntien kykyyn vastata palvelutuotannon muuttuviin tarpeisiin ja palokuntien rooliin osana pelastustoimea ja erilaisia verkostoja. Tutkimus osoitti, että palokuntien elinvoimaisuus on yhteydessä viranomaisyhteistyön toimivuuteen.
Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin -tutkimus (2014) kartoitti suomalaisten pelastusalan vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksia hälytystehtäville sekä vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistoimintajärjestelyitä. Tutkimus koostui kyselyaineistojen, asiakirjojen ja viranomaisten tehtävätilastojen analyysistä.
Tutkimus mm. osoitti, että viranomaisten toimialakohtaisissa ohjeissa ja suunnitelmissa oli niukasti kuvauksia yhteistoiminnasta ja viranomaiset käyttivät vapaaehtoisia viranomaisia tukevissa tehtävissä ainoastaan osalla alueista. Kunnat eivät juurikaan olleet hyödyntäneet häiriötilanteissa kolmatta sektoria sopimuspalokuntalaisia lukuun ottamatta. Alihyödyntämisen riski on, että akuutin etsintä- ja pelastusvaiheen jälkeen auttamisketju katkeaa. Jotta vapaaehtoisten tarjoama apu saadaan nykyistä paremmin käyttöön, korostuukin alueellisten ja paikallisten viranomaisten ohjaus.